Poistin pilvet tieltä, jotta valo löytyy

"Koira on tämän maailman ainut olento, joka rakastaa sinua enemmän kuin itseään."

Tiistai-iltana nukkumaan mennessäni seurailin Timiä. Se pyöri ympäriinsä, katsoi välillä minua, kantoi lelujaan. Meni pedilleen ja mylläsi juuri taitellun peiton uuteen uskoon, jotta sen päälle oli parempi käpertyä. Minua alkoi hymyilyttää.

Sillä hetkellä tajusin, että Timistä ei ikinä, ei ikinä, tulisi harrastuskenttien tai näyttelykehien kunkkua. En ikinä tulisi olemaan se ihminen, joka voisi kehua, miten koirani osaisi kaiken ja olisi täydellinen temppukoira.

Mutta se riittää. Timi on minulle täydellinen, tuollaisena mitä se on. Vaikkei Timi osaakaan odottaa ovella, että annan luvan mennä ulos, niin ainakin se osaa tulla käskystä sisälle. Vaikka joka kerta kun päästänkin Timin vapaaksi, mietin että tuleekohan se takaisin, niin kun se tottelee käskyjäni, sydämeni on pakahtua onnesta ja ylpeydestä.

Timillä on omat hassut tapansa ja se on todellakin niin tipsu, kuin olla ja voi. Yksi asia, jonka huomaan Timin rotumääritelmästä eroavan, on "pidättyväisyys vieraita kohtaan" - no aijaa? Timbuktu ottaa jokaisen vieraan häntä heiluen, kieli pitkällä vastaan. Muuten Timpan jääräpäisyys, aikalailla puuttuva miellyttämisenhalu, liittyvät pitkälti varmasti jalostettuun luonteeseen ja alkuperäiseen käyttötarkoitukseen.

Muistan, kun kirjoittelin toukokuussa epätoivopostauksen ja siihen HooPee kommentoi pitkän kommentin, josta osa meni näin: "Yritä välttää kaikkia stressitilanteita, pysy itse rauhallisena. Näytä Timille, että hyväksyt hänet ihan sellaisenaan, vaikka se välillä onkin vaikeaa." Timin kanssa päivät ovat vaihtelevia, mutta pääasiassa kun olen stressaamatta, myös koira on rauhallinen ja puuhailee niitä juttuja, jotka sille ovat tyypillisiä. Viimeisen parin viikon aikana olen alkanut oivaltaa sen, että Timi on oma yksilönsä ja ainutlaatuinen sellaisena. Alkanut vihdoinkin hyväksyä Timin, juuri sellaisena mitä se on. Seuraava koira voi olla meille se duracell-pupu, jolla on intoa ja luonnetta niihin harrastuksiin, mitä minäkin haluaisin kokeilla. Tällä hetkellä kuitenkin elämääni sopii hienosti Tiki-tiki, joka juoksee perhosten perässä ja kierii ensilumessa, vaikkei sillä korvia olekaan niin paljoa, että se tajuaisi lopettaa. ♥