6.6.2013

Haastetta ja vähän metsäilyä

Rähinäryhmän heittämä haaste kolahti minuun ihan täysillä, joten aattelin sitten osallistua siihen. Tehtävänä oli siis kuvien ja tekstin avulla kertoa, mitä oppisit, jos koirasi olisi opettajasi.

Timi on ensimmäinen koirani, joten olen oppinut siltä paljon. Koiran kanssa oleminen on hetkeen heittäytymistä, on opittava se, että kaikkiin pikku juttuihin ei voi tarttua, vaan joskus on vaan parempi antaa olla ja jatkaa matkaa. Olen myös oppinut sen, että luottamus on ansaittava ja suhteita täytyy hoitaa. Meidän suhde ei todellakaan aina ole ollut vankalla pohjalla kuin nykyään - vieläkin on hirveästi matkaa siihen, että me molemmat luotettaisiin toisiimme ihan täysin.



Tärkeää on myös se, että vaikka olisi hirveästi stressiä ja touhua, niin koiran vuoksi tulee lähdettyä pihalle ja metsään, jossa sielu lepää. Eihän sitä voi tulla kuin hyvälle tuulelle, jos koira rötkähtää keskelle metsää ja nauttii olostaan. :) Monesti aamulla myös katselen hymyssä suin, kun Timi venyttelee pitkään ja hartaasti ja lähtee vasta sitten päivän touhuihin - tuon kun vielä oppisi itsekin.






Tärkein taito kuitenkin, jonka olen oppinut, on rakastamisen taito. Voin ihan rehellisesti sanoa, että tuota koiraa rakastan niin paljon, että sen avulla olen tajunnut, mitä se oikea rakkaus on. Sen eteen on tehtävä töitä, se pitää tunnistaa ja sitä pitää hoitaa. 
Rakkaus on sitä, kun silloinkin, kun olet ihan väsynyt ja ärsyyntynyt, koira kipuaa syliisi ja päiväsi pelastuu sillä sekunnilla.

http://picasion.com/i/1U5Qy/

Ps. Kuvat lenkeiltä, reipas lenkkikaveri :-)
Pps. Huomenna postausta näyttelyihin valmistautumisesta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti